Eikös se ole niin, ettei jotain asiaa voi tehdä kahta kertaa ensimmäisen kerran? Minusta se on niin. Ei voi olla kahta kertaa ensimmäisen kerran paras kuolun urheilukisoissa. Eikä voi lukea kirjaa kahta kertaa ensimmäisen kerran. Vai voiko? Ei voi ellei elä tietoisesti kahta elämää. Enkä minä ainakaan tiedä ketään joka olisi tehnyt niin.

Tämä on siis blogi. Kirjoittelen tänne mietteitäni, novellaja, tarinoita, kirja-arvosteluja... mitä nyt satunkaan keksimään. Eli todennäköisesti tämä blogi ei tule sisältämään mitään järkevää tietoa. Tai ei ainakaan mitään ellaista mitä suurin osa ihmisistä pitää tärkeänä tietona. Minusta tärkeää tietoa saattaa olla vaikka se, että tiedän kuinka monta Myyttihovi- tai Olympoksen sankarit-kirjasarjan osaa on olemassa.

Teidättekös mitä? Tämä on tavallaan toinen ensimmäinen kerta kun kirjoitan blogia. Minulla nimittäin oli blogi, mutta unohdin sen nimen, enkä voi enää käyttää sitä. Joten tein tämän blogin. Tavallaan tämä on siis toinen ensimmäinen kerta, tämä on toinen ensimmäinen kerta kun kirjoitan blogin ensimmäistä artikkelia. Niinhän se menee kaikella mahdolisella päässäni olevalle logiikalla ajatellen. Sitä logiikkaa ei muuten ole paljon, vaikka olenkin jo 14 ja blaa blaa. En ole kovin.. normaali ihminen. Olen epämormaali. Ernu. Niin ne toisinaan sanovat. Mutta ei se haittaa, myönnän sen oikein mielelläni, en nimittäin oikein pidä massateineistä. Vaikka voihan normaali olla ilman että on massateini. Ainakin luulen niin. Meidän koulussa on niin paljon massateinejä/puolimassateinejä ettei tavallista normaalia voi oikein erotella.

Ottakaa huomioon, ettei tämän blogin kirjoittaja (eli minä, ylllätys yllätys) pidä täällä minkään laista järjestystä, epämiellyttävien kommenttien poistamista mukaan lukematta. Saatan siis ensin puhua massateinestä ja vaihtaa sitten puheenaihetta aikomukseeni lopettaa punaisen lihan syönti.

Asiasta puheenollen, aion lopettaa punaisen lihan syönnin mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Syynä on, etten pidä puaisesta lihasta.

- (sanotaan vaikka) Mio